Pysyvätkö siiloutuneet ja hierarkiset yhteisöt mukana muutoksen vauhdissa? Miten ideat saadaan nopeasti tuotantoon? Miten koko organisaation osaaminen ja potentiaali saadaan valjastettua yhteisen päämäärän toteutukseen? Voinko tehdä tästä asiasta päätöksen ja mihin sen pitäisi perustua? Kuka auttaa minua? Näiden kysymysten parissa painitaan varmaan useammassa nykypäivän työyhteisössä. Patenttiratkaisua näihin kysymyksiin ei liene olemassa, mutta meillä SprintITissä on pyritty löytämään näihin haasteisiin vastauksia itseohjautuvuudesta, itsensä johtamisesta ja aktiivisesta yhteistyöstä yli eri tiimien ja osaamisalueiden.

Suhtautuminen yksilöihin on yksi merkittävimpiä muutoksia nykyaikaisessa yrityskulttuurissa. Yksilöt eivät ole hierarkian alatasolla ja komentoketjun päässä olevia organisaation palasia, vaan oman työnsä asiantuntijoita, joille annetaan vapauksia ja toisaalta myös paljon vastuuta ja mahdollisuuksia johtaa työtään itse. Tehtävä ei ole kaikista helpoin. Ulkoisen kontrollin puuttuessa yksilöltä vaaditaan kykyä organisoida ja aikatauluttaa omaa tekemistään. Jos törmätään ongelmaan, jota ei kyetä ratkaisemaan itse, täytyy uskaltaa kysyä apuja työkaverilta.

Yrityskulttuurin ja johtamisen on tullut aika muuttua perustavalla tavalla. 

Velvollisuus johtaa omaa työtä tiukasti kohti tavoitteita on myös palkitsevaa. Kun asiantuntijalla on vapautta ja itsenäisyyttä, on suurempi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tehdä sellaisia asioita ja sillä tavalla, mitkä itse kokee arvokkaiksi. Tämä lisää motivaatiota ja työn mielekkyyttä. Tavoitteiden saavuttaminen, haasteista selviäminen ja uuden oppiminen tuovat tekemiseen merkityksen. Toisaalta, työ on myös työtä eikä aina pelkästään mukavaa, mutta jälkikäteen ajatellen ne haasteellisimmat hetket ja tilanteet voivat olla niitä palkitsevimpia.

Vapaus ja oman itsensä johtaminen eivät tarkoita sitä, että pitäisi taklata kaikki yksin. Organisaation tulee luoda mahdollisuudet vastuunkantoon antamalla kaikille toimivat ja riittävät valtuudet. Välillä saatetaan toki joutua myös kylmiltään sinne tunnettuun syvään päätyyn ja silloin mitataan sekä omat että tiimin johtamistaidot. Mutta kaveria ei jätetä ja tuki löytyy aina, kun sitä muistaa kysyä. Tämä ajatusmalli kumpuaa jo meidän arvoista, joista meidän neuvottelutilojen nimet meitä päivittäin muistuttavat.

Läppärin voi ankkuroida mihin haluaa

Konkreettisena esimerkkinä vapaudesta uuden ajan yrityskulttuurissa on mahdollisuus valita itse, missä tekee töitä. SprintITillä asiantuntijat pystyvät hyvin pitkälti määrittelemään itse työntekopaikkansa ja -aikansa. Vain maanantai on meillä yhteinen toimistopäivä. Työntekijät kokevat mahdollisuuden etätöihin hyvin positiivisena, ja meillä on asiantuntijoita töissä niin Turussa, Salossa, Imatralla kuin Pohjanmaallakin.

Etätyö tarjoaa loistavan mahdollisuuden tehdä erityisesti keskittymistä vaativia tehtäviä. Toimistollakin on kuitenkin puolensa. Yhteisissä tiloissa syntyy helpommin luonnollisia törmäyksiä, joiden ansiosta tiedonkulku on sujuvaa: kohtaamisia kahvikoneella, keskustelua lounaalla ja niin edelleen.

Kokeilukulttuuri on etätyön lisäksi toinen tyypillinen uuden ajan yrityskulttuurin työtapa. Tai oikeastaanhan se ei ole mitään uutta. Jo vanhan ajan pelle pelottomat ovat olleet tässä suunnannäyttäjinä. Moni hyvä keksintö on syntynyt erinäisten kokeilujen tuloksena. On turha suunnitella ja varmistella asioita maailman tappiin. Mieluummin ”Think big, Act small and Fail fast!” Hahmota tavoite, kokeile ideoitasi pienissä palasissa yhdessä asiakkaan kanssa ja katso mikä toimii ja mikä ei. Ota toimivat palaset käyttöön mahdollisimman nopeasti ja jatka kohti seuraava kokeilua. Asioita saadaan koko ajan valmiiksi, kaikki oppivat toisiltaan ja tekemistä voidaan reivata oikeaan suuntaan, jos on tarvetta.

Itseoivaltava tiimi kasvaa itsenäisesti

Itseään johtavat yksilöt ovat tärkeä yksikkö organisaatiossa, mutta tiimit ovat vähintään yhtä tärkeitä. Tai oikeastaan tärkein. Kuten nähtiin, huippuyksilöt eivät voittaneet viime kesänäkään jalkapallon maailmanmestaruutta. Paras joukkue voitti.

Tiimien elinikä, kokoonpano tai tavoite voivat vaihdella suuresti. Tiimi voi olla olemassa esimerkiksi vain muutaman viikon tai koko organisaation elinkaaren. Tiimeille annetaan meillä hyvin paljon vapausasteita saavuttaa tavoitteensa, ja ne määrittelevät tavoitteensa yleensä itsenäisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Päätöksenteon perusteina käytetään arvojamme, muuta tarkistuslistaa ei välttämättä tarvita, vaikka niitäkin on tarjolla.

Itseohjautuvuuden lisäksi tiimillä täytyy olla tahto ratkaista eteen tulevia haasteita itsenäisesti. Koska pomoa ei ole, ongelmaa ei voi myöskään eskaloida ja siirtää ylöspäin ketjussa (ja näin tuhlata arvokasta kalenteriaikaa). Käytössä on tehokkaat viestintävälineet ja käytännöt tavata ja kommunikoida säännöllisesti myös kasvotusten, ja näiden ansiosta haasteisiin löytyy yleensä ratkaisu ennemmin kuin myöhemmin. Jos ratkaisu ei ole löytynyt esimerkiksi omasta projektitiimistä, niin viimeistään sieltä kahvikoneen ääreltä tai Slackista se yleensä löytyy.

Tärkeä osa tiimityötä on myös moniosaajuus. Meillä on hyviä kokemuksia tiimeistä, joissa on niin arkkitehtuurinäkemystä kuin teknistä ja myyntiosaamista sekä senioriteettiä ja junioriteettiä sopivasti miksattuna. Näin osaaminenkaan ei siiloudu niin helposti. Ranskan maailmanmestarijoukkue oli myös sekoitus kokemusta (Giroud) ja nousevia tähtiä (Mbappé).

Saatiinko idea siis nopeasti tuotantoon?

Tämä meillä on jokapäiväisenä tavoitteena. Yksinkertaisesti “Get things done”, joka päivä jotain, pientäkin, niin asiat etenevät kohti tavoitteita.

Pomoja meillä ei ole. Johtajuutta sitäkin enemmän.

Jotta tähän päästään, tulee meidän kaikkien olla johtajia. Ei vain itsensä, vaan myös tiimin ja koko organisaation tasolla. 

Marko Happonen

SprintIT Oy

Partner