Kuinka monta IT-järjestelmää yritys tarvitsee?
Best-of-breed - vai hallittu kokonaisuus?


Montako IT-järjestelmää yritys tarvitsee? Jos kysyy vanhanaikaiselta toimitusjohtajalta niin vastaus on, että mieluiten ei yhtään. Ne ovat kalliita ja niiden hankkiminen on suunnilleen yhtä hauskaa kuin hammaslääkäriin meno.


Aloittavan yrityksen IT-polku alkaa yleensä näin

Perustetaan yritys, jolloin sille pitää järjestää kirjanpito ja otetaan tilitoimisto. Yksinkertaisimmillaan käytetään tilitoimiston järjestelmää tai valitaan jonkinlainen “tilitoimistojärjestelmä”, joka hommataan itselle, mutta tilitoimisto käyttää sitä. (IT-järjestelmä nro 1)

Seuraavaksi tarvitaan nettisivut. Valitaan joku kotisivukone, jolla julkaistaan pieni sivusto. (IT-järjestelmä nro 2.)

Tässä vaiheessa varsinainen business on vielä excelissä.

Jatko riippuu siitä, millaista liiketoimintaa harjoitetaan

Jos myydään tavaraa, aika äkkiä pitää hommata varastokirjanpito. Saattaa olla, että yksinkertainen varastonhallinta löytyy taloushallintojärjestelmän kyljestä ja päätetään käyttää sitä. Ei se yleensä hyvä ole, mutta sillä pärjätään. (IT-järjestelmä nro 3.)

Sitten pitäisi alkaa myymään. Excelillä pärjää aika pitkälle, mutta jos asiakkaissa pyörii useampi kuin yksi henkilö, muistetaan, että tutulla oli hyvä pilvi-CRM. Otetaan se. (IT-järjestelmä nro 4.)

Sitten tulee vapaassa järjestyksessä muita tarpeita: verkkokauppa (5), kunnon myynti- (6) ja varastojärjestelmä (7) sekä lähettämötoiminnot (8) . Ehkä kassajärjestelmä (9) ja tuotannonohjaus (10).

Ja tietysti tarvitaan myös erillinen markkinointijärjestelmä (11). Viimeistään sitten, kun palkataan HR-päällikkö, pitää olla HR-järjestelmä (12). Koska pitäähän päälliköllä oma järjestelmä olla. Ja projektinhallinta (13). Ja intranet (14). Ja BI (15) . Ja helpdesk (16). Ja asiakaspalveluportaali (17).

Parhaimmillaan käytössä voi olla toistakymmentä eri IT-järjestelmää

Loppujen lopuksi yrittäjäparka maksaa ylläpitomaksuja tusinasta eri järjestelmästä, mutta se ei edes ole pahinta. Kun kaikissa järjestelmissä pyöritetään samoja asiakkaita, tuotteita, hintoja ja varastosaldoja, niin eihän nuo tietenkään juttele keskenään. "No, nehän voi integroida. Helposti." Hah! Päivän päätteeksi syötetään käsin tuotteita moneen eri järjestelmään. Joka osastolla on osastopalaverissa eri luvut, kun kaikki katsovat “omasta” järjestelmästään. Myynti kertoo, että CRM:än mukaan myynti vetää hienosti, mutta talousjohtaja ei ole ihan samaa mieltä.

CIO:n kyvykkyyttä pitäisi mitata työn sujuvuudella ei hallinnoitavilla järjestelmillä

Digitalisaation ei pitäisi olla IT-järjestelmien ostamista, hallintaa ja integrointia. Digitalisaatio parhaimmillaan on työn sujuvuutta, tiedon helppoa löytämistä, tiedolla johtamista. Tiedon pitää myös ylittää organisaatiorajapinnat. Myös talosta ulos, ei vain talon sisällä. On tärkeää, että myös kumppaniyrityksillä on pääsy omiin tietoihinsa yrityksen tietojärjestelmässä. Sisäinen työ vähenee ja asiakastyytyväisyys paranee, kun toimituksen tilaa ei tarvitse kysyä puhelimella, vaan siihen pääsee suoraan extranetissä.

Jotkut CIO:t tuntuvat mittaavan omaa arvoaan sillä, kuinka montaa eri järjestelmää he hallinnoivat. Minä arvioin CIO:n kyvykkyyttä työn sujuvuudella ja tuottavuudella, koska se on digitalisaation päämäärä. Moni elää monen järjestelmän kanssa, kun ei tiedä, että kehittyneissä järjestelmissä on oikeasti hyvät työkalut melkein kaikkiin business-tarpeisiin . Ei 90-luvun ERPissä mitään julkaisujärjestelmää ollut. Nyt on.

Best-of-breed - vai hallittu kokonaisuus?

Argumentti, jolla rikkonaista järjestelmäkarttaa usein yritetään oikeuttaa on ns. best-of-breed ajattelu, eli valitaan jokaiseen prosessinpalaan paras mahdollinen järjestelmä. Tämä perustelu on helppo ymmärtää, pitäähän ihmisillä työkalut olla kunnossa. Meilläkin keskustellaan parhaillaan siitä, halutaanko sisäisiin keskusteluihin käyttää Slackia (=”best-of-breed”) vai oman Odoo-järjestelmämme sisäistä keskustelutyökalua.

On totta, että integroidussa järjestelmässä jokainen pala ei välttämättä ole markkinoiden paras juuri tiettyyn hommaan, joten valinta ei aina ole ihan helppo. Tässä nimenomaisessa Slack vs. Odoo -tapauksessa molemmat työkalut ovat käytännössä ilmaisia, joten edes kustannuksilla ei voi valintaa perustella. Itse näen asian niin, että kun keskustelut kuitenkin linkittyvät tehtäviin, projekteihin, asiakaspalveluun, ja viime kädessä laskutukseen, niin kokonaisen liiketoimintaprosessin kannalta on parasta, että toisiinsa linkittyvät asiat ovat samassa järjestelmässä. Helpottaa muuten todella montaa asiaa, lista on pitkä.

Käytännössä vain isoimmilla yrityksillä on varaa best-of-breed ajatteluun, koska se tuo mukanaan ison kasan integraatioita.

Silloin, kun minä aloittelin ERP-konsultin hommia, erpeissä ei ollut välttämättä edes taloushallintoa. Minäkin olen tehnyt markkinointikalvoja best-of-breed ajattelusta. Tosin juurisyynä taisi olla edustamani tuotteen puutteet kaikilla muilla alueilla paitsi siinä yhdessä asiassa, mihin se oli tehty. Jotta sai edes sitä yhtä asiaa myytyä, piti perustella, että asiakkaan on jotenkin parempi elää kymmenen järjestelmän kanssa kuin yhden.

Ajat muuttuvat.

Me keskitymme tuloksen tekoon - emme järjestelmiin

Kun perustimme SprintIT:n, halusimme keskittyä töihin, emme IT-järjestelmiin.  Koska meillä sattui olemaan hyvän tuntuinen Odoo-teknologia käytössä, hyödynsimme sitä.

Aloitimme projektinhallinnalla ja tuntikirjauksilla. Nyt meillä on käytössä sähköinen laskutus ja taloushallinto, CRM, rekrytointi, HR, ostot ja kululaskut, kalustonhallinta, BI, asiakasympäristöjen hallinta, markkinoinnin työkalut  ja keskustelupalstat. Järjestelmämme on integroituna pankkiin, verottajaan ja sähköiseen laskutukseen

Muuta ei tarvita, vielä. Sitten kun tarvitaan, otetaan käyttöön.

Lue lisää Odoosta

Voiko järjestelmävalinnat koitua yrityksen kasvun esteeksi?

Yritys voi hankkia markkinoiden parhaan sovelluksen jokaiselle liiketoiminnan osa-alueelle, jolloin on hallinnoitava useita järjestelmiä. Usein tehokkaampi vaihtoehto on valita yksi hyvä ja kattava järjestelmä, jolloin tieto on keskitetysti yhdessä paikassa reaaliaikaisesti kaikkien saatavilla ilman järjestelmien integraatiota ja rajapintoja.  

Lue artikkeli

Kirjoittaja Roy Nurmi on SprintIT:n toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus yritysten liiketoimintaa tukevista IT-ratkaisuista ja niiden toimittamisesta monille toimialoille.
 

Jos haluat kuulla lisää Royn ajatuksia työtä tehostavasta IT:stä, ota yhteyttä: roy.nurmi@sprintit.fi   050 5600 236.

Haluatko nähdä Odoon ihan livenä?

Järjestämme demoja joka toinen tiistai!

Lue myös nämä